Nyt on orientaatioviikko kiireineen takana. Ei enaa jatkuvia infoja ja tapaamisia vaan oikeaa opiskelua. Hassua, mutta mina oikeastaan odotan sita innolla. Miulla on kaksi japanin kielen kurssia, jotka ovat aina aamupaivasta ja kaksi iltapaivan luentokurssia. Onnistuin saamaan molemmat haluamani kurssit eli Japanin kulttuuria kasittelevan (kurssilla on kauhean pitka nimi, jota en muista) ja maailman nykytilaa kasittelevan kurssin (peace... jotain). Kursseja ei valittu enaa samalla numeroarvontasysteemilla, mita ainakin osalle ihmisista ehdin mainostaa, vaan tietokoneella, joka sitten suoritti arvonnan.
Orientaatioviikolla oli myos virallinen lukukauden aloitusseremonia. Siella oli tunnin ajan puheita (jopa osa edessa istuneista kunniavieraista nukkui, tosin heratakseen aina ajoissa taputtamaan kullekin puhujalle). Sita seurasi tervetulolounas, joka osoitti, etta opiskelijat ovat opiskelijoita kaikkialla. Ilmainen ruoka kelpaa aina! :D
Oritentaatioviikon huipentuma oli kuitenkin eilinen Kyoto-tour. Tutustuimme paikalliseen bussi- ja junaverkostoon paikallisten opiskelijoiden auttamana ja samalla kiersimme Kyoton kuuluisia kohteita. Olin onnekas, silla oma ryhmani oli kerrassaan mahtava!! Varsinainen sisalto tuli kuitenkin opittua varsin huonosti, silla paluumatkalla vaihtarien opiskelija-asuntolaan nousimme bussista vaaralla pysakilla ja jouduimme juoksemaan pitkan matkan ehtiaksemme asuntolalle ennen porttien sulkeutumista yoksi :)
Vastaavaa iltamaratonia ei kuitenkaan jatkossa tarvitse harrastaa. Muutan nimittain huomenna isantaperheeseen, josta vihdoin tiedan jo hieman. Perheessa on isa, aiti ja kaksi lasta, jotka ovat molemmat miua vanhempia enka tieda asuvatko he viela kotona. Perheella on myos koira. He asuvat onneksi vain 20 minuutin pyorailyn paassa yliopistosta. Huoneeni on kuuden tatamimaton kokoinen eli ihan passelin kokoinen. Kaikki muu sitten selviaa kokemuksen kautta. Odotan innolla, vaikka rehellisesti taytyy myontaa, etta hieman jannittaa... Pitaa varmaan menna tuijottamaan illaksi "laadukkaita" japanilaisia tv-ohjelmia, etta aika kuluisi nopeammin.
Pitäisköhän meidänkin alkaa vertailla Ellin kämppiä jääkiekkokaukaloon... :)
VastaaPoista-Leena
Heissan,
VastaaPoistaKiitos osoitteesta (korttia pukkaa kunhan saan ostettua postimerkkejä (lue: voi kestää:D:D)) ja ihana kuulla että siellä on mennyt hyvin! Toivottavasti isäntäperhe on osoittautunut siulle sopivaksi, kahvinjuonti on ainakin hyvä merkki!
Täällä kaivataan siua jo^^
Maailman tila.. peace? Missä päin maailmaa? :D
VastaaPoistaHaha! Aika hyvii puheita, jos kunniavieraatki torkkuu x) *hih hih*
Eiks 6 tatamimattoa oo joku 18,5 - 20 neliötä? Vai oonko ihan hakoteillä?
Ja kai sieltä jotai kivaa draamaaki tulee :)
Moikka Riikka,
VastaaPoistaBlogiasi on ollut kiva lueskella, ja sen perusteella todeta, että alku on lähtenyt hyvin käyntiin. Mielenkiinnolla odotan mitä kerrot isäntäperheestäsi ja elostasi siellä.
Pidä Suomi-lippu korkealla ja nauti täpöillä!
T. Sappu-kummisi
Maailman tila kurssi tarkastelee lähinnä Aasiaa, sillä olen opiskelijana Asian studies ohjelmassa :)
VastaaPoista6 tatamimattoa ei kyl voi olla 18,5-20 neliöö... Miun huone on ehkä joku 8-10 neliötä pikemminkin.