Niin... Suomi tosiaan tuntuu olevan Japanissa iso juttu. Miut on tunnistettu täällä suomalaiseksi useammankin kerran marimekon laukun takia ja olen päätynyt opettamaan pariin otteeseen suomea opiskelijoiden oleskelutilassa muutamalle japanilaiselle (ja yhdelle vaihtarille Hongkongista). Nyt melkein päivittäin törmään yliopistolla suomenkielisiin kommentteihin "moi", "moimoi", "nähdään myöhemmin" ja "olen täynnä". Suomea ja suomenkieltä pidetään täällä eksoottisena ja mielenkiintoisena, mikä on hyvin hämmentävää.
Vastapainoksi olen saanut paljon apua japanin opintoihini japanilaisilta kavereiltani. Japanin puhuminen on vielä todella nihkeää ja teen jatkuvasti virheitä. Yliopiston opetus on onneksi todella laadukasta, joten eiköhän nihongo ala jossain vaiheessa sujumaan. Miulla on japania 8x50 min viikossa, jonka lisäksi luentokursseja on 4x90 min. Päivät on siis periaatteessa lyhyitä. Luentojen päälle vaan pitää lisätä viikottaiset läksyt, kuuntelutehtävät, sana-, hiragana-, katakana- ja kanjikokeet sekä luentokurssien laajemmat esseetehtävät. Kyllä täällä siis opiskella saa ihan riittävästi. Ja niille, jotka eivät muista/tiedä niin syksyltä pitää saada riittävän hyvä keskiarvo, että saa jatkaa kevätlukukaudelle.
Ei täällä elämä kuitenkaan pelkkää opiskelua ole :D Iltapäivällä ehtii aina hengailla kavereiden kanssa, iltaisin rentoutua ja herkutella illallisesta perheen kanssa (Midori-san eli perheen äiti on aivan loistava kokki!!) ja viikonloppuisin nauttia Hirakatan hyvästä sijainnista Kioton, Osakan ja Naran keskellä. Viimeeksi mainitussa tosin en ole vielä ehtinyt käymään. Turistiretkeilyä haittaa nimittäin opiskelun lisäksi yhä edelleen jatkuva, kerrassaan naurettava helleaalto!!! TÄÄLLÄ ON EDELLEEN YLI +30 ASTETTA JOKA PÄIVÄ!! Huoh!
PS: kuvia on vihdoin tulossa seuraavaan päivitykseen :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti