"Unelman toteutuminen ei takaa helppoa taivalta." Millainen taival toteutuneesta unelmasta sitten kehittyy?!

22. marraskuuta 2010

School festivals

Tässä pari kolme viikkoa sitten pääsin ihmettelemään sellaista hyvin japanilaista perinnettä kuin koulufestivaali. Koulufestivaalit ovat osa opiskelijoiden lukuvuosia lukion ja yliopiston ajan. Jo ennen Japaniin tuloa olin lupautunut osallistumaan tämän vuoden International Festivalin järjestämiseen, joka oli osa isompaa Kansai Gaidai-yliopiston festivaalia.

Mitään moisesta perinteestä en tiennyt enkä ymmärtänyt, mutta rohkeasti vaan kuukausi ennen tapahtumaa aloimme työstämään ideoita. Suomalaisena miut laitettiin World Booth-osion Suomi pisteeseen, jonka ideoimme ja rakensimme kokonaan neljän hengen porukan voimin. Siihen kuuluivat suomalaisista miä ja ystäväni Laura sekä kaksi japanilaista; Kanako ja ystäväni Naomi. Kuukauden ajan INFES vei ison osan elämästäni palavereineen ja posterintekotalkoineen. Yliopistohan ei siis tapahtumaan järjestämiseen millään tavoin puuttunut vaan opiskelijat järjestivät tapahtuman ihan keskenään. Mutta kaikki vaivannäkö oli kyllä sen arvoista. Meidän Suomi pisteestä tuli ihan älyttömän hieno ja suosittu (sillä, että jaomme meidän sanapelin pelanneille Geisha-suklaata saattoi ehkä olla hieman myötävaikutusta).





Festivaali kesti japanilaisten opiskelijoiden osalta 3 päivää ja vaihtarien INFES osion osalta 2 päivää. Ehdin vain hieman tutustua muihin osioihin, mutta tarjolla oli valtava määrä erilaista ruokaa, koulun bändejä, eri kouluklubien esittelyitä ja tanssiesityksiä. Kaikki olivat todella yrittäneet parhaansa ja kolmen päivän ajan kampus oli kuin eri maailmasta. Vaihtarit ja paikalliset opiskelijat olivat tapahtuman osalta kuitenkin täysin eri asemassa: japanilaisilla opiskelijoilla ei ollut oppitunteja, mutta vaihtareilla oli :(





Koulufestivaali oli ehdottomasti yksi syksyn hienoimpia kokemuksia! Olen todella tyytyväinen, että osallistuin järjestämiseen, vaikka sen takia joudunkin nyt raatamaan kurssien eteen hieman enemmän. Muutama raportti nimittäin odottaa vielä kirjoittajaa...

Mutta koulufestivaaleista vielä. Ehdin Kansai Gaidain festivaalin jälkeen ajatella sen olleen opiskelijoiden järjestämäksi tapahtumaksi iso. Eikä mitä, viime viikonloppuna kävin piipahtamassa Kyoton yliopiston vastaavassa tapahtumassa ja SE OLI VALTAVA!! Koko Kyoton yliopisto on VALTAVA!!! Pelkästään kampusalueiden läpi kulkemiseen meni pieni ikuisuus!! Toisaalta Kyoton yliopisto on yksi Japanin kuuluisista yliopistoista, kun Kansai Gaidai on ehkä jossain keskikastissa (yliopistojen laittaminen paremmuusjärjestykseen on muuten Japanissa tosi tärkeää!). Silti tykkään Kansai Gaidaista ja omasta Nakamiyakampuksesta tosi paljon. En edes haluaisi mihinkään muualle :)

Suomen lumen ja pakkasen keskelle muuten terveisiä: Hirakastassa lämpötila on 10-20 asteen välillä ja ruska kauneimillaan. Ruskakuvia tulossa ihailtavaksi kun vain kerkiän. Nyt raporttien pariin, että huomenna voi viettää kansallista vapaapäivää ruskasta nauttien :)

3. marraskuuta 2010

Japanilaisia erikoisuuksia

Elämä toisella puolella maapalloa on ollut mielenkiintoista. Arki on arkea täälläkin, mutta moniin mielenkiintoisiin asioihin on saanut tottua ja erikoisuuksiin on tullut törmättyä.

Jos joku ei tiennyt, niin Japanissahan on vääränpuoleinen liikenne. Siihen sinänsä tottui nopeasti, mutta japanilainen liikennekulttuuri aiheuttaa yhä edelleen ylimääräisiä sydämentykytyksiä. Tiet on täällä aivan naurettavan kapeita, käsitettä pyörätie ei juuri tunneta ja kapeat jalkakäytävät on miinoitettu täyteen erimuotoisia, -värisiä ja -kokoisia esteitä. Ne kai yrittävät edistää liikenneturvallisuutta, mutta epäonnistuvat siinä täydellisesti (nimimerkillä ko. esteeseen melkein viikottain törmännyt!!) Alla todiste nro. 1.



Lisäksi autoissa vain kuljettajan (tai vaihtoehtoisesti etupenkkiläisten, en ole ihan varma) tarvitsee käyttää turvavyötä. Takapenkillä ei tarvitse!! SIIS MITÄ?!?!?!? En ikinä, koskaan, milloinkaan halua ajaa autolla täällä!!!

Asiasta kukkaruukkuun eli liikenteestä ruokaan. Japanilaisethan tunnetusti rakastavat ruokaa ja erityisesti mereneläviä. Merilevä on täällä suosittua (ja ihan oikeasti todella maukasta), mutta sitä syödessä on syytä olla varovainen. Merilevällä on taipumusta jäädä huomaamatta kiinni hampaisiin ja vihertävät merilevähampaathan ne vasta hymyillessä kauniilta näyttävät. Eli täällä on aina aika-ajoin syytä kysyä: anteeksi, eihän minulla ole merilevää hampaideni välissä? Merilevän suhteen on muutenkin syytä olla tarkkana (alla todiste 2.)



Tälläpäin maailmaa myös vessat ovat erikoisia. Niihin liittyy monenlaisia mielenkiintoisia nappuloita (en ole uskaltanut edes koskea) ja ne saattavat jopa soittaa musiikkia. Lisäksi vessanpöntöt voivat olla lämmitettyjä. Sitä pitkään mietin ja ihmettelin.... Mutta lämmitetyt vessanpöntön reunukset ovatkin ihan järkevä keksintö!! Täällä taloja ei ole lämmitetty samalla tapaa kuin Suomessa, joten talot tuuppaavat syys-talviaikaan olemaan aamuisin aika vilpoisia. Kiitos lämmitettyjen vessanpyttyjen, aamulla ei kuitenkaan tarvitse istua kylmällä pytyllä!! :) Se olisi kamalaa... (ei todistusaineistoa)

Myös suihkuun liittyy erikoisia nappuloita (en ole myöskään uskaltanut koskea). Lisäksi usein suihkun lattialta löytyy jakkara. Sitäkin alkuun ihmettelin ja pidin turhana, mutta parin kuukauden jälkeen olen alkanut miettiä, miten ihmeessä kukaan viitsii seistä suihkussa ollessaan... (ei todistusaineistoa)

Tässä kaikki tällä erää. Pahoitteluni hieman levottomasta ajatuksenjuoksusta ;) Parin viikon kiire ja stressi on alkanut purkautua ihmeellisinä naurukohtauksina ja erikoisena ajatuksenjuoksuna. Ensi viikolla saa kuitenkin levätä!! Kuulumisiin!! (myös Suomesta päin saa miulle kuulumisia päivitellä, kiitos)