Arkielämää ja vähän muutakin

Olen ehkä hieman tylsä, mutta rakastan rutiineja. Niinpä olen tyytyväinen kun elämääni on tullut ensimmäisten viikkojen kiireiden ja häslingin jälkeen rutiineja. Aamut alkavat massiivisella aamiaisella, jonka Midori kokkaa minulle. Aamiaisaika on maanantaista perjantaihin vakio ja riippuu koulupäivän alkamisajasta, mutta viikonloppuisin saan nukkua niin pitkään kuin haluan. Aamiaisen jälkeen pyöräilen yliopistolle, jossa hengailen ison osan päivästä. Omat koulupäiväni ovat lyhyitä, mutta olen melkein poikkeuksetta yliopistolla ainakin kuuteen asti, joskus pidempään. Tänäänkin olin ehkä 9 tai 10 tuntia yliopistolla, mutta opiskelin siitä noin 2,5 tuntia... Siellä on hyvä tehdä läksyt japanilaisten/japanintaitoisten ystävien avustuksella ja parantaa maailmaa juttelemalla turhanpäiväisistä asioista opiskelijoiden loungessa. Illalla pyöräilen takaisin kotiin, jossa päivällinen odottaa kahdeksan aikaan illalla. Sen jälkeen juttelen aivan ihanan homestay-perheeni kanssa ja juon iltakahvin ennen nukkumaan menoa :)

Ei täällä kuitenkaan liiaksi olla kaavoihin kangistumassa!! Viikonloput ja joskus arki-illatkin ovat hyvää aikaa päivällisille kavereiden kanssa, karaokelle ja reissaamisille. En voi liikaa ylistää Hirakatan sijaintia: suunnilleen tunnin junamatka Naraan, Kiotoon ja Osakaan. Niistä kolmesta paikasta löytyy kaikki mitä voi kaivata. Löytyy vanhaa ja perinteistä Japania, modernia Japania, kauppoja, leffateattereita, keilahalleja, luontoa... Olenkin ottanut reissaamisesta kaiken ilon irti. Kaikista hienoin ja mieleenpainuvin kokemus liittyykin reissaamiseen. Osallistuin yliopiston fieldtripille Hiroshimaan, jossa sain kunnian kuunnella Hiroshiman atomipommista selvinneen naisen kertomusta!! Voin sanoa, että noin 70 hengen opiskelijaryhmä voi tuskin muualla olla niin hiljaa...

En myöskään voi liikoja ylistää miun homestay-perhettä. Tiedän, että osalla vaihtareista on perheessa melko tiukka kuri ja osa on muuttanutkin perheen luota pois, kun eivät kokeneet sitä toimivaksi asumisjärjestelyksi. Miulla sen sijaan on ystävällinen ja rento perhe, joka on tottunut majoittamaan vaihtareita kotiinsa. Voin olla kotona ihan rennosti ja saan tulla ja mennä miten haluan (kunhan vain muistan ilmoittaa, ettei miua turhaan odoteta esim. päivälliselle). Tiedän esimerkiksi, että monet vaihtarit eivät juuri vietä aikaa perheen kanssa päivällisen jälkeen. Miä sen sijaan tykkään istua olohuoneessa, jutella ja katsoa telkkaria yhdessä. Olin todella onnekas :)

Nipponissa siis kaikki hyvin, toivottavasti Suomessakin :)

Ruisleipä!!

Viiden Japanissa vietetyn viikon jälkeen voin virallisesti myöntää, että ensimmäinen asia, jota Suomesta kaipaan on ruisleipä!! Mussutan täällä joka aamu aamupalan yhteydessä japanilaista pullamössöleipää ja se alkaa hiljalleen kyllästyttämään. Ongelma on nyt kuitenkin ratkaistu!! :) Kyotossa on nimittäin suomikauppa, joka myy tuoretta ruisleipää! Olin aivan haltioissani kun kaverini toi sitä tuliaisiksi Kyoton visiitiltään. Namnamnam...

Muutoin japanilainen ruoka on aivan mahtavaa ja sitä on PALJON. Tarinat siitä, että Japanissa annokset olisivat pieniä on täyttä pötyä!! Ruokapöydästä saa yleensä vyöryä liikkeelle niin ravintoloissa kuin kotonakin. Ruuan laadussa ei ole juurikaan ravintoloiden ja kodin välillä juuri eroa, sillä homestay-perheeni äiti, Midori on loistava kokki! Normaali päivällinen sisältää vähintään kolmea erilaista ruokaa, jotka vaihtelevat japanilaisesta kiinalaiseen ja vietamilaisesta italialaiseen. Omat kokkailukokemukseni ovat vielä vähissä, mutta aion joskus vielä päästä Midorin oppiin!



Takoyaki = "mustekalapallo" on osakalainen erikoisuus, jota tosin voi ostaa nykyisin kaikkialta Japanista. Parhaimmillaan suoraan kuumana pannusta ja tietenkin Osakan alueelta!



Soba-nuudeleita ja tempuraa. Nuudeleita on pääasiassa kolmea tyyppiä: sobaa, udonia ja raamenia, joista kaikki ovat maukkaita vaihtoehtoja. Kesäisin lisäksi tarjolla on kylmänä tarjottavia somen-nuudeleita.



Omuraisu = "riisimunakas". Jos joku olisi Suomessa väittänyt miulle, että pelkistä riisistä ja kananmunista saa maukkaan ja täyttävän ruuan aikaiseksi, en olisi ehkä uskonut. Nyt se on vain pakko myöntää tosiasiaksi!! Tärkeässä roolissa tosin on kastike, joka munakkaan päälle laitetaan. Kastikkeesta on olemassa lukuisia eri variaatioita.

Nämä yllä olevat herkut ovat vain pintaraapaisu siitä, mitä täällä on tarjolla. Ei siis tosiaan tarvitse Suomessa huolehtia, että täällä nälkää nähtäisiin... Nyttenkin poistun tästä päivällisen pariin. Itadakimasu!!