Tälläinen sähköposti tuli tänään:
Dear international students,
As you can see, it is snowing rather heavily (by Osaka standard), and
because of accumulated snow, streets may be slippery or may be even
frozen, especially during night time. All students are advised to take
extra cautions when moving outside.
It is advisable that you walk your bicycle and do not ride it (unless it
is very necessary) until the weather gets clear and snow on streets are
gone.
Thank you for your attention.
Hieman suomalaista huvitti...
14. helmikuuta 2011
13. helmikuuta 2011
Muisteluita
Tein tässä pari päivää sitten seminaaritalossa päivälliseksi riisipuuroa ja toissapäivänä täällä heitteli luntakin parin sentin verran (tosin suli jo pois), joten ajattelin hieman muistella joulun aikaa ja uutta vuotta täälläpäin. Riisipuurosta ei valitettavasti tullut uutta japanilaista hittituotetta, mutta miulle se maistui hyvältä. Japanilaisten kommentit olivat luokkaa: "Riikka, Riikka, Riikka, mitä täällä oikein tapahtuu!!!" "Riikka, miksi riisin seassa on maitoa?!?!?!" "Tuo näyttää epäilyttävältä"
Kuitenkin, jouluahan täällä ei perinteen mukaan vietetä. Siitä huolimatta täälläkin joululaulut alkoivat soida kaupoissa marraskuun lopussa. Toisin sanottuna se vähä mitä täällä joulua on, on hyvin kaupallista ja lähinnä kavereiden kesken tapahtuvaa juhlintaa. Jouluaatto on yksi suosituimpia treffiajankohtia, jolloin ravintolat, tapahtumapaikat jne. ovat tupaten täynnä. Kaveri oli käynyt Universal Studiosilla jouluaattona ja kertoi, että jonot laitteisiin oli ollut 2 tunnin luokkaa!!! Itse jakelin täällä lähimmille kavereille suklaapatukoita joululahjaksi ja isäntäperheelle annoin lahjan, mutta siinä kaikki. Hyvää joulua en tainnut toivottaa juuri kellekään. Aattona istuin 6 tuntia bussissa (tiedoksi, jos en ole jo maininnut) ja päivälliseksi söin nuudeleita.
Herkulliset jouluaattonuudelit Naganossa
Jälkiruokaomenat
Uusi vuosi Japanissa sen sijaan on asia erikseen. Se on yksi vuoden isoimpia juhlapyhiä, joka perinteiden mukaan vietetään perheen kesken. Uuden vuoden aattona lähes kaikki tuijottavat tv:stä kuuluisaa uuden vuoden musiikkishow:ta, johon on valittu laajalla skaalalla erilaisia japanilaisia artisteja esiintymään. Artisteilla ei mielestäni itse ole paljon vaikutusmahdollisuuksia päätökseen. Itse skippasin tämän ja siirryin suoraan seuraavaan vaiheeseen eli vuoden ensimmäiseen temppelivierailuun. Se on yksi tärkeimpiä perinteitä Japanissa.
Uudenvuoden aatto oli tänä vuonna kaunis ja luminen :)
Temppeleiden ympäriltä sai kojuista paljon erilaista ruokaa ja herkkuja. Tässä vaiheessa iltaa ei ollut porukkaa vielä liikkeellä.
Osa kojuista oli rohkeasti erilaisia :)
Puolen yön tienoilla alkoi sitten porukkaa löytyä...
Ja kaikki nämä tuhannet ihmiset jonottivat rukoilemaan temppelille. Kun kello oli kaksitoista, yleisömassa hurrasi hetken (ehkä 10 sekuntia) ja vaikeni. Ei ilotulituksia, kuulutuksia eikä mitään isoa. Vuosi vain vaihtui. Sen jälkeen massat alkoivat hiljalleen siirtyä temppelin puolelle, jossa pisin jono ulottui rukoilu-alueelle. Sen jälkeen ihmiset ostivat lisää ruokaa kojuista ja palailivat koteihinsa. Uusi vuosi on muuten ainut yö Japanissa, jolloin junat kulkevat läpi yön, joten kerrankin paluun ajankohdasta ei tarvinnut stressata.
Uudenvuoden päivänä sitten suurin osa ravintoloista ja kaupoista oli kiinni. Silloin ruokaa kuuluu syödä perheen kesken. Kyseiselle päivälle on olemassa oma erikoinen ruokansakin, jota ei siinä muodossa minään muuna vuodenaikana syödä.
Ruokailun osaksi kuului myös oma uuden vuoden sakensa. Ehkä se oli vain tavallista sakea, mutta tarjoilutyyli kuitenkin erosi normaalista.
2.1. lähtien Japani jatkoi taas elämää ennallaan.
Seuraavaan päivitykseen tulee sitten taas jotain ajankohtaisempaa. Nyt pitää mennä opiskelemaan, sillä huomenna ja ylihuomenna on tämän lukukauden ensimmäiset kokeet!!! Lukukausihan siis alkoi tällä viikolla...
Kuitenkin, jouluahan täällä ei perinteen mukaan vietetä. Siitä huolimatta täälläkin joululaulut alkoivat soida kaupoissa marraskuun lopussa. Toisin sanottuna se vähä mitä täällä joulua on, on hyvin kaupallista ja lähinnä kavereiden kesken tapahtuvaa juhlintaa. Jouluaatto on yksi suosituimpia treffiajankohtia, jolloin ravintolat, tapahtumapaikat jne. ovat tupaten täynnä. Kaveri oli käynyt Universal Studiosilla jouluaattona ja kertoi, että jonot laitteisiin oli ollut 2 tunnin luokkaa!!! Itse jakelin täällä lähimmille kavereille suklaapatukoita joululahjaksi ja isäntäperheelle annoin lahjan, mutta siinä kaikki. Hyvää joulua en tainnut toivottaa juuri kellekään. Aattona istuin 6 tuntia bussissa (tiedoksi, jos en ole jo maininnut) ja päivälliseksi söin nuudeleita.
Herkulliset jouluaattonuudelit Naganossa
Jälkiruokaomenat
Uusi vuosi Japanissa sen sijaan on asia erikseen. Se on yksi vuoden isoimpia juhlapyhiä, joka perinteiden mukaan vietetään perheen kesken. Uuden vuoden aattona lähes kaikki tuijottavat tv:stä kuuluisaa uuden vuoden musiikkishow:ta, johon on valittu laajalla skaalalla erilaisia japanilaisia artisteja esiintymään. Artisteilla ei mielestäni itse ole paljon vaikutusmahdollisuuksia päätökseen. Itse skippasin tämän ja siirryin suoraan seuraavaan vaiheeseen eli vuoden ensimmäiseen temppelivierailuun. Se on yksi tärkeimpiä perinteitä Japanissa.
Uudenvuoden aatto oli tänä vuonna kaunis ja luminen :)
Temppeleiden ympäriltä sai kojuista paljon erilaista ruokaa ja herkkuja. Tässä vaiheessa iltaa ei ollut porukkaa vielä liikkeellä.
Osa kojuista oli rohkeasti erilaisia :)
Puolen yön tienoilla alkoi sitten porukkaa löytyä...
Ja kaikki nämä tuhannet ihmiset jonottivat rukoilemaan temppelille. Kun kello oli kaksitoista, yleisömassa hurrasi hetken (ehkä 10 sekuntia) ja vaikeni. Ei ilotulituksia, kuulutuksia eikä mitään isoa. Vuosi vain vaihtui. Sen jälkeen massat alkoivat hiljalleen siirtyä temppelin puolelle, jossa pisin jono ulottui rukoilu-alueelle. Sen jälkeen ihmiset ostivat lisää ruokaa kojuista ja palailivat koteihinsa. Uusi vuosi on muuten ainut yö Japanissa, jolloin junat kulkevat läpi yön, joten kerrankin paluun ajankohdasta ei tarvinnut stressata.
Uudenvuoden päivänä sitten suurin osa ravintoloista ja kaupoista oli kiinni. Silloin ruokaa kuuluu syödä perheen kesken. Kyseiselle päivälle on olemassa oma erikoinen ruokansakin, jota ei siinä muodossa minään muuna vuodenaikana syödä.
Ruokailun osaksi kuului myös oma uuden vuoden sakensa. Ehkä se oli vain tavallista sakea, mutta tarjoilutyyli kuitenkin erosi normaalista.
2.1. lähtien Japani jatkoi taas elämää ennallaan.
Seuraavaan päivitykseen tulee sitten taas jotain ajankohtaisempaa. Nyt pitää mennä opiskelemaan, sillä huomenna ja ylihuomenna on tämän lukukauden ensimmäiset kokeet!!! Lukukausihan siis alkoi tällä viikolla...
2. helmikuuta 2011
Kulttuurishokki
Japanissa reissaaminen aiemmin on osoittanut todella hyodylliseksi. Olen ehtinyt oppia tarkeimmat saannot jo aiemmin ja ehka juuri sen vuoksi on tullut isoimmat kulttuurishokit valtettya. Japani on nimittain saantojen luvattu maa. Niista iso osa eli tarkeimmat on ulkomaalaisten onneksi esilla kylteissa, mutta taalla on kirjoittamattomia saantoja niiden lisaksi ihan lukematon maara. Ulkomaalaisten ei tietenkaan oleteta tuntevan kaikkia, mutta minun ilmeisesti vaihtarina on oletettu tutustuvan myos niihin. Niinpa sain kokea ensimmaisen ison kulttuurishokin tassa heti helmikuun alussa.
Takana oli oikein mukava ja hyvin onnistunut joululoma, jonka aikana reissasin Karin kanssa eri puolilla Kansain aluetta ja Tokiota varsin paljon. Jalkoja vielakin vasyttaa kavelyn maara... Olin saanut Karin kentalle ja valmistauduin pikkuhiljaa siirtymaan isantaperheen luota seminaaritaloon, kun juttelin Midorin kanssa. Midori ilmoitti minulle, etta he ovat olleet pettyineita kaytokseeni ja kokevat etten olen osoittanut arvostavani heidan antamaa apua. He olisivat halunneet enemman apua minulta.
Tama kaikki ilmeisesti perustuu siihen, etta Japanissa ei ei ole aina ei eika kylla ole aina kylla. Ehkakin tarkoittaa milloin mitakin. Periaatteessa tiesin taman jo etukateen, mutta ajattelin isantaperheeni toimineen isantaperheena niin pitkaan, etta he ymmartaisivat asioita hieman eri nakokulmista. Niinpa kun kysyin haluatteko apua ja sain vastaukseksi ei, oletin heidan tarkoittavan sita. Niinpa en lopulta paassyt auttamaan heita kuin pienissa asioissa.
Miulle takana ollut lukukausi ja joululoma isantaperheessani oli hieno kokemus ja olin todella iloinen, etta myos Kari ja kaverini Helena saivat tavata heidat. Niinpa yllatyin kommenteista aika paljon ja hieman paha maku suussa muutin seminaaritaloon.
Taalla elama kuitenkin vaikuttaa rennolta. Kanadalainen kamppikseni vaikuttaa mukavalta ja olen tavannut kivoja ihmisia muutenkin. Vahaiset orientaatiojututkin (maksu-asiat, allekirjoitukset, kurssi-ilmoittautumiset) sujuivat vaivatta. Polkupyorankin ostin tanaan ja huomenna pitaisi saada netti kuntoon. Ensi viikolla sitten alkaa kurssit ja siita taas elama jatkuu rutiinilla eteenpain. Joten eikohan tassa tule aika nopeasti kulttuurishokista toivuttua ja jatkettua taas Japanin hyviin puoliin tutustumista. On innolla uutta lukukautta!
Kuvia tulee taas ilmestymaan jatkossa, kun saan tosiaan netin kuntoon ja paasen tekemaan paivityksia omalta koneelta!
Takana oli oikein mukava ja hyvin onnistunut joululoma, jonka aikana reissasin Karin kanssa eri puolilla Kansain aluetta ja Tokiota varsin paljon. Jalkoja vielakin vasyttaa kavelyn maara... Olin saanut Karin kentalle ja valmistauduin pikkuhiljaa siirtymaan isantaperheen luota seminaaritaloon, kun juttelin Midorin kanssa. Midori ilmoitti minulle, etta he ovat olleet pettyineita kaytokseeni ja kokevat etten olen osoittanut arvostavani heidan antamaa apua. He olisivat halunneet enemman apua minulta.
Tama kaikki ilmeisesti perustuu siihen, etta Japanissa ei ei ole aina ei eika kylla ole aina kylla. Ehkakin tarkoittaa milloin mitakin. Periaatteessa tiesin taman jo etukateen, mutta ajattelin isantaperheeni toimineen isantaperheena niin pitkaan, etta he ymmartaisivat asioita hieman eri nakokulmista. Niinpa kun kysyin haluatteko apua ja sain vastaukseksi ei, oletin heidan tarkoittavan sita. Niinpa en lopulta paassyt auttamaan heita kuin pienissa asioissa.
Miulle takana ollut lukukausi ja joululoma isantaperheessani oli hieno kokemus ja olin todella iloinen, etta myos Kari ja kaverini Helena saivat tavata heidat. Niinpa yllatyin kommenteista aika paljon ja hieman paha maku suussa muutin seminaaritaloon.
Taalla elama kuitenkin vaikuttaa rennolta. Kanadalainen kamppikseni vaikuttaa mukavalta ja olen tavannut kivoja ihmisia muutenkin. Vahaiset orientaatiojututkin (maksu-asiat, allekirjoitukset, kurssi-ilmoittautumiset) sujuivat vaivatta. Polkupyorankin ostin tanaan ja huomenna pitaisi saada netti kuntoon. Ensi viikolla sitten alkaa kurssit ja siita taas elama jatkuu rutiinilla eteenpain. Joten eikohan tassa tule aika nopeasti kulttuurishokista toivuttua ja jatkettua taas Japanin hyviin puoliin tutustumista. On innolla uutta lukukautta!
Kuvia tulee taas ilmestymaan jatkossa, kun saan tosiaan netin kuntoon ja paasen tekemaan paivityksia omalta koneelta!
8. tammikuuta 2011
Lomatunnelmia
On ollut tosi kivaa olla lomalla ilman minkäänlaista stressiä tekemättömistä opiskelujutuista tai yhtään mistää muustakaan :) Näin aidon rentouttavasta lomasta on todella ollut aikaa. Heti loman alettua päätin ottaa aidon lomailuasenteen eli menin kaveriporukan kanssa yökaraokeen (klo 23-5)laulamaan ääneni käheäksi ja nukuin sitten seuraavan päivän. Sitten laskettelin Naganossa neljän päivän ajan 6-7 tuntia päivässä mikä oli aivan ihanaa. Sugadairassa rinteet eivät olleet huippupitkiä, mutta jyrkkyyttä löytyi oikein mukavasti. Naganon reissun jälkeen kroppa tiesi tehneensä töitä. Naganon maisemat olivat ihan mielettömiä, vaikka lunta ei ihan hirmuisesti näin alkutalvesta vielä ollutkaan. Vuoret oli tosi kauniita!!
Naganon reissun jälkeen uutta vuotta Japaniin kanssani viettämään tuli ystäväni Suomesta. Viikon ajan reissasimme Kioto-Osaka-Tokio akselilla. Viikko meni nopeasti, mutta paljon ehdimme näkemään. Niin paljon jopa, että kroppa hieman väsähti ja heti pääsi flunssa iskemään. Ihmeen hyvin olen terveenä tähän asti säilynytkin kaikkien muiden sairastaessa. Kuumetta ei onneksi ole ollut, mutta tämmöinen ärsyttävä perusräkätauti ei kuitenkaan kivalta tunnu. Varsinkaan kun koko ajan saa vastailla japanilaisten huolestuneisiin kyseilyihin, että oletko kunnossa. Joka tapauksessa nyt on hyvin viikonloppu aikaa lepäillä (tänään mm. 3 tunnin päiväunoset) ja sitten maanantaina olisi aika suunnata taas Kansain kentälle hakemaan velipoikaa Japania ihmettelemään. Siinä meneekin hyvin tulevat kolme viikkoa, sitten on aika siivota ja pakata ja muuttaa seminaaritaloihin eli opiskelija-asuntoihin. Vielä toistaiseksi kuitenkin nautin täysillä lomasta! Kyllä loma on hieno asia :)
Naganon reissun jälkeen uutta vuotta Japaniin kanssani viettämään tuli ystäväni Suomesta. Viikon ajan reissasimme Kioto-Osaka-Tokio akselilla. Viikko meni nopeasti, mutta paljon ehdimme näkemään. Niin paljon jopa, että kroppa hieman väsähti ja heti pääsi flunssa iskemään. Ihmeen hyvin olen terveenä tähän asti säilynytkin kaikkien muiden sairastaessa. Kuumetta ei onneksi ole ollut, mutta tämmöinen ärsyttävä perusräkätauti ei kuitenkaan kivalta tunnu. Varsinkaan kun koko ajan saa vastailla japanilaisten huolestuneisiin kyseilyihin, että oletko kunnossa. Joka tapauksessa nyt on hyvin viikonloppu aikaa lepäillä (tänään mm. 3 tunnin päiväunoset) ja sitten maanantaina olisi aika suunnata taas Kansain kentälle hakemaan velipoikaa Japania ihmettelemään. Siinä meneekin hyvin tulevat kolme viikkoa, sitten on aika siivota ja pakata ja muuttaa seminaaritaloihin eli opiskelija-asuntoihin. Vielä toistaiseksi kuitenkin nautin täysillä lomasta! Kyllä loma on hieno asia :)
22. joulukuuta 2010
Extension of stay
Minulla on ilo ilmoittaa, että minut on hyväksytty Kansai Gaidain vaihto-oppilaaksi myös kevätlukukaudelle 2011. Vielä siis yli puolet Japanissa oleskelua jäljellä :)
19. joulukuuta 2010
Joululoma!
Vihdoin ja viimein on aikaa nukkua aamuisin pitkään, rentoutua ja tehdä mitä huvittaa. Ja samalla päivitellä hieman perusteellisemmin blogia. Miun joululoma nimittäin alkoi tämän viikon torstaina ja tästä reilut kuusi viikkoa saan nauttia ilman opiskelua. Lomassa kuitenkin täällä on hyvät ja huonot puolensa. Ihanan vapauden lisäksi se nimittäin tarkoittaa sitä, että osa kavereista lähtee pois. Olen kuitenkin ollut onnekas, sillä suurin osa kavereista jää kevätlukukaudeksi. Silti hyvästien sanominen edes niille muutamille ei ole kivaa...
Mutta nyt kuitenkin katsaus menneeseen. Mitä kaikkea olenkaan täällä kiireen keskellä ehtinyt tekemään...
Viikko INFES:n jälkeen pääsin vihdoin ja viimein vierailemaan kauniilla Fushimi-inarin temppelillä Kiotossa. Se tarkoitti samalla kiipeämistä, sillä temppeli on vuoren päällä. Kyseessä kuitenkin on ehdoton lempikohteeni tällä hetkellä!
Kyseinen viikko oli muutenkin kunnon sporttiviikko. Seuraavana päivänä menin nimittäin vaeltamaan kavereiden kanssa. Silloin ruska oli vasta aluillaan, mutta Japanin luonto oli todella kaunis. Pitäisi kyllä ehdottomasti käyttää enemmän aikaa vaeltamiseen täällä. Kevätlukukaudella sitten!! Vaeltamisessa on kuitenkin huomioitava pikkuinen sivuseikka... Täkäläiset vuoret ei aina ole ihan helpoimmasta päästä. Sitä jotenkin aina päätyy ajattelemaan, et ei tuon vuoren huipulle pääseminen nyt niin työlästä voi olla... Silti sitä aina puuskuttaa ihan naattina kun huipulle lopulta pääsee.
Samaisella viikolla ehdin vielä osallisia isäntäperheen "asuinalueyhdistyksen" retkelle meren tuntumaan. Seuraretket eivät ikinä ole ollut oikein miun juttu ja japanilainen seuraretki ei ollut poikkeus. Silti olen tyytyväinen, että menin, koska pääsin sellaisiin paikkoihin, joissa ei muuten olisi varmasti tullut käytyä.
Samoihin aikoihin löysin itselleni uuden harrastuksen. Kuusi kertaa ehdin nauttia ikebanan ihmeistä ennen kuin kyseinen yliopiston klubi meni pitkälle joulu- ja kevättauolle. Ihastuin kukkien asetteluun ihan täysin! Se oli ihanan rentouttavaa ja yllättävän haastavaa puuhaa! Harmi vaan, etten nyt ehdi harjoitella enempää! Klubi nimittäin palaa tauolta vasta toukokuussa. Miun isäntäperhe oli kuitenkin ihan innoissaan uudesta harrastuksestani ja hankki miulle ikebanavaaseja kaksi kappaletta, joten voin sitten Suomessa ainakin testailla luovuuttani :)
Tästä sitä aina aloitetaan!
Sitten opettaja antaa ohjeet (japaniksi tietenkin!)
Ja lopulta on aika testata kuinka hyvin ne ohjeet menikään perille...
Viimeinen koitos on sitten aina kehitellä kukkasista jotain fiksun näköistä kotona isäntäperheen iloksi. Kuvassa oleva astia on muuten toinen isäntäperheeltä saamista lahjavaaseista. En edes totta puhuakseni halua tietää kuinka kallis se on ollut...
Puuh, mitäs muuta... Sitten pariin otteeseen kävin tosiaan sitä ruskaa ihmettelemässä, mutta todisteet siitä ehdin jo aiemmin päivittää. Upein ruska valitettavasti kesti vain pari viikkoa ja nyt täällä on taas ihan tavallista. "Talvea" kohti täälläkin nimittin mennään. Tällä viikolla oli alimmillaan enää 3 astetta!! :) Mikä tarkoitti sitä, että uusin alimman lämpötilan ennätys aamulla huoneessani on 8 astetta!!! Oli nimittäin hieman kylmä!!!
Sitten olen ehtinyt käydä ihmettemässä japanilaista lempiartistiani HYDE:a hänen toisen yhtyeensä VAMPS:n konsertissa. Oli muuten konsertti Japanissa myös aikamoinen kokemus! Siellä sai hyppiä ja heilua ihan urakalla!! Hyppiä ja heilua täällä saa myös karaokessa. Vietimme nimittäin kaverin synttäreitä mm. karaokea laulellen ja sen lisäksi on tullut pariin otteeseen muutenkin käytyä... En tiedä pitäisikö tässä alkaa huolesta, mutta olen alkanut nauttia karaokesta. Kaverin kanssa nimittäin päädyimme tulokseen "ei se lauluääni vaan asenne". Sen jälkeen on fiilistelty niin Backstreet boyseja kuin Spaissareita ihan urakalla :)
Yksi isoimpia juttuja tässä viime aikoina on kuitenkin ollut isäntäperheeni vuosittainen perinne eli joulukemut. Midori yksin kokkaili ruokaa noin 40 vieraalle (miua ei juuri keittiöön päästetty, muuten kuin pullan teon merkeissä). Sitten porukalla syötiin ja pelailtiin pitkin iltaa. Ilta oli ikimuistoinen ja huippuhauska.
Joulukemujen jälkeen oli sitten aika opiskella ihan hullunlailla. Siinä parin viikon sisään kirjoitin 7 + 11,5 sivun mittaiset raportit ja pänttäsin japanin kokeisiin. Nyt pitää vaan odotella tuloksia ja toivoa, että lupa olla täällä ensilukukausikin tulee! Joulun jälkeen pitäisi tiedon tulla!!
Sitä ennen kuitenkin häippäsen ihmettelään lisää vuoria eli kavereiden kanssa laskettelemaan Naganoon. Ajatella, minä saatan ihan oikeasti nähdä lunta Japanissa!! :) Jouluaattona on lähtö ja hieman ennen uutta vuotta paluu. Sen jälkeen tulee sekä kaveri että veli kylään ja siinähän se loma sitten meneekin...
Tiedoksi muuten kaikille, jotka ovat joulukortteja lähettäneet. Käyn yliopiston postilaatikon katsomassa viimeistä kertaa 23.12. Jos kortti ei ole siihen mennessä tullut perille, niin saan sen sitten joskus tammikuussa kun kansainvälisten opiskelijoiden yksikkö palaa lomilta. Eli ei hätää. Mahdolliset kortit kyllä säilyvät tallessa ja saan lueskella niitä sitten myöhemmin!
Nyt oikein hyvät joulut sinne kotisuomeen! Nauttikaa pakkasista ja joulun tunnelmasta (sitä täällä nimittäin ei ole!) :)
Mutta nyt kuitenkin katsaus menneeseen. Mitä kaikkea olenkaan täällä kiireen keskellä ehtinyt tekemään...
Viikko INFES:n jälkeen pääsin vihdoin ja viimein vierailemaan kauniilla Fushimi-inarin temppelillä Kiotossa. Se tarkoitti samalla kiipeämistä, sillä temppeli on vuoren päällä. Kyseessä kuitenkin on ehdoton lempikohteeni tällä hetkellä!
Kyseinen viikko oli muutenkin kunnon sporttiviikko. Seuraavana päivänä menin nimittäin vaeltamaan kavereiden kanssa. Silloin ruska oli vasta aluillaan, mutta Japanin luonto oli todella kaunis. Pitäisi kyllä ehdottomasti käyttää enemmän aikaa vaeltamiseen täällä. Kevätlukukaudella sitten!! Vaeltamisessa on kuitenkin huomioitava pikkuinen sivuseikka... Täkäläiset vuoret ei aina ole ihan helpoimmasta päästä. Sitä jotenkin aina päätyy ajattelemaan, et ei tuon vuoren huipulle pääseminen nyt niin työlästä voi olla... Silti sitä aina puuskuttaa ihan naattina kun huipulle lopulta pääsee.
Samaisella viikolla ehdin vielä osallisia isäntäperheen "asuinalueyhdistyksen" retkelle meren tuntumaan. Seuraretket eivät ikinä ole ollut oikein miun juttu ja japanilainen seuraretki ei ollut poikkeus. Silti olen tyytyväinen, että menin, koska pääsin sellaisiin paikkoihin, joissa ei muuten olisi varmasti tullut käytyä.
Samoihin aikoihin löysin itselleni uuden harrastuksen. Kuusi kertaa ehdin nauttia ikebanan ihmeistä ennen kuin kyseinen yliopiston klubi meni pitkälle joulu- ja kevättauolle. Ihastuin kukkien asetteluun ihan täysin! Se oli ihanan rentouttavaa ja yllättävän haastavaa puuhaa! Harmi vaan, etten nyt ehdi harjoitella enempää! Klubi nimittäin palaa tauolta vasta toukokuussa. Miun isäntäperhe oli kuitenkin ihan innoissaan uudesta harrastuksestani ja hankki miulle ikebanavaaseja kaksi kappaletta, joten voin sitten Suomessa ainakin testailla luovuuttani :)
Tästä sitä aina aloitetaan!
Sitten opettaja antaa ohjeet (japaniksi tietenkin!)
Ja lopulta on aika testata kuinka hyvin ne ohjeet menikään perille...
Viimeinen koitos on sitten aina kehitellä kukkasista jotain fiksun näköistä kotona isäntäperheen iloksi. Kuvassa oleva astia on muuten toinen isäntäperheeltä saamista lahjavaaseista. En edes totta puhuakseni halua tietää kuinka kallis se on ollut...
Puuh, mitäs muuta... Sitten pariin otteeseen kävin tosiaan sitä ruskaa ihmettelemässä, mutta todisteet siitä ehdin jo aiemmin päivittää. Upein ruska valitettavasti kesti vain pari viikkoa ja nyt täällä on taas ihan tavallista. "Talvea" kohti täälläkin nimittin mennään. Tällä viikolla oli alimmillaan enää 3 astetta!! :) Mikä tarkoitti sitä, että uusin alimman lämpötilan ennätys aamulla huoneessani on 8 astetta!!! Oli nimittäin hieman kylmä!!!
Sitten olen ehtinyt käydä ihmettemässä japanilaista lempiartistiani HYDE:a hänen toisen yhtyeensä VAMPS:n konsertissa. Oli muuten konsertti Japanissa myös aikamoinen kokemus! Siellä sai hyppiä ja heilua ihan urakalla!! Hyppiä ja heilua täällä saa myös karaokessa. Vietimme nimittäin kaverin synttäreitä mm. karaokea laulellen ja sen lisäksi on tullut pariin otteeseen muutenkin käytyä... En tiedä pitäisikö tässä alkaa huolesta, mutta olen alkanut nauttia karaokesta. Kaverin kanssa nimittäin päädyimme tulokseen "ei se lauluääni vaan asenne". Sen jälkeen on fiilistelty niin Backstreet boyseja kuin Spaissareita ihan urakalla :)
Yksi isoimpia juttuja tässä viime aikoina on kuitenkin ollut isäntäperheeni vuosittainen perinne eli joulukemut. Midori yksin kokkaili ruokaa noin 40 vieraalle (miua ei juuri keittiöön päästetty, muuten kuin pullan teon merkeissä). Sitten porukalla syötiin ja pelailtiin pitkin iltaa. Ilta oli ikimuistoinen ja huippuhauska.
Joulukemujen jälkeen oli sitten aika opiskella ihan hullunlailla. Siinä parin viikon sisään kirjoitin 7 + 11,5 sivun mittaiset raportit ja pänttäsin japanin kokeisiin. Nyt pitää vaan odotella tuloksia ja toivoa, että lupa olla täällä ensilukukausikin tulee! Joulun jälkeen pitäisi tiedon tulla!!
Sitä ennen kuitenkin häippäsen ihmettelään lisää vuoria eli kavereiden kanssa laskettelemaan Naganoon. Ajatella, minä saatan ihan oikeasti nähdä lunta Japanissa!! :) Jouluaattona on lähtö ja hieman ennen uutta vuotta paluu. Sen jälkeen tulee sekä kaveri että veli kylään ja siinähän se loma sitten meneekin...
Tiedoksi muuten kaikille, jotka ovat joulukortteja lähettäneet. Käyn yliopiston postilaatikon katsomassa viimeistä kertaa 23.12. Jos kortti ei ole siihen mennessä tullut perille, niin saan sen sitten joskus tammikuussa kun kansainvälisten opiskelijoiden yksikkö palaa lomilta. Eli ei hätää. Mahdolliset kortit kyllä säilyvät tallessa ja saan lueskella niitä sitten myöhemmin!
Nyt oikein hyvät joulut sinne kotisuomeen! Nauttikaa pakkasista ja joulun tunnelmasta (sitä täällä nimittäin ei ole!) :)
1. joulukuuta 2010
Japanin ruska
Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, joten laitan vain paljon kuvia yhdestä uskomattomimmista näyistä, joita olen elämäni aikana nähnyt. Kaikki puhuu aina Japanista ja kirsikankukista (miäkin ennen), mutta Japani ja ruska se vasta yhdistelmä onkin. Nyt lehdet alkavat putoilla pois, mutta vielä viikko sitten täällä oli käsittämättömän kaunista.
Tästä eteenpäin miulla on muuten kamala kiire: pari raporttia + tän semesterin loppukokeet parin viikon päästä(mitä sille kaikelle ajalle oikein tapahtui?!?!?!) Nyt on pakko opiskella... Voi olla etten reiluun pariin viikkoon paljon kuulumisia ehdi päivitellä.
Tästä eteenpäin miulla on muuten kamala kiire: pari raporttia + tän semesterin loppukokeet parin viikon päästä(mitä sille kaikelle ajalle oikein tapahtui?!?!?!) Nyt on pakko opiskella... Voi olla etten reiluun pariin viikkoon paljon kuulumisia ehdi päivitellä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)