Kulttuurishokki

Japanissa reissaaminen aiemmin on osoittanut todella hyodylliseksi. Olen ehtinyt oppia tarkeimmat saannot jo aiemmin ja ehka juuri sen vuoksi on tullut isoimmat kulttuurishokit valtettya. Japani on nimittain saantojen luvattu maa. Niista iso osa eli tarkeimmat on ulkomaalaisten onneksi esilla kylteissa, mutta taalla on kirjoittamattomia saantoja niiden lisaksi ihan lukematon maara. Ulkomaalaisten ei tietenkaan oleteta tuntevan kaikkia, mutta minun ilmeisesti vaihtarina on oletettu tutustuvan myos niihin. Niinpa sain kokea ensimmaisen ison kulttuurishokin tassa heti helmikuun alussa.

Takana oli oikein mukava ja hyvin onnistunut joululoma, jonka aikana reissasin Karin kanssa eri puolilla Kansain aluetta ja Tokiota varsin paljon. Jalkoja vielakin vasyttaa kavelyn maara... Olin saanut Karin kentalle ja valmistauduin pikkuhiljaa siirtymaan isantaperheen luota seminaaritaloon, kun juttelin Midorin kanssa. Midori ilmoitti minulle, etta he ovat olleet pettyineita kaytokseeni ja kokevat etten olen osoittanut arvostavani heidan antamaa apua. He olisivat halunneet enemman apua minulta.

Tama kaikki ilmeisesti perustuu siihen, etta Japanissa ei ei ole aina ei eika kylla ole aina kylla. Ehkakin tarkoittaa milloin mitakin. Periaatteessa tiesin taman jo etukateen, mutta ajattelin isantaperheeni toimineen isantaperheena niin pitkaan, etta he ymmartaisivat asioita hieman eri nakokulmista. Niinpa kun kysyin haluatteko apua ja sain vastaukseksi ei, oletin heidan tarkoittavan sita. Niinpa en lopulta paassyt auttamaan heita kuin pienissa asioissa.

Miulle takana ollut lukukausi ja joululoma isantaperheessani oli hieno kokemus ja olin todella iloinen, etta myos Kari ja kaverini Helena saivat tavata heidat. Niinpa yllatyin kommenteista aika paljon ja hieman paha maku suussa muutin seminaaritaloon.

Taalla elama kuitenkin vaikuttaa rennolta. Kanadalainen kamppikseni vaikuttaa mukavalta ja olen tavannut kivoja ihmisia muutenkin. Vahaiset orientaatiojututkin (maksu-asiat, allekirjoitukset, kurssi-ilmoittautumiset) sujuivat vaivatta. Polkupyorankin ostin tanaan ja huomenna pitaisi saada netti kuntoon. Ensi viikolla sitten alkaa kurssit ja siita taas elama jatkuu rutiinilla eteenpain. Joten eikohan tassa tule aika nopeasti kulttuurishokista toivuttua ja jatkettua taas Japanin hyviin puoliin tutustumista. On innolla uutta lukukautta!

Kuvia tulee taas ilmestymaan jatkossa, kun saan tosiaan netin kuntoon ja paasen tekemaan paivityksia omalta koneelta!

Lomatunnelmia

On ollut tosi kivaa olla lomalla ilman minkäänlaista stressiä tekemättömistä opiskelujutuista tai yhtään mistää muustakaan :) Näin aidon rentouttavasta lomasta on todella ollut aikaa. Heti loman alettua päätin ottaa aidon lomailuasenteen eli menin kaveriporukan kanssa yökaraokeen (klo 23-5)laulamaan ääneni käheäksi ja nukuin sitten seuraavan päivän. Sitten laskettelin Naganossa neljän päivän ajan 6-7 tuntia päivässä mikä oli aivan ihanaa. Sugadairassa rinteet eivät olleet huippupitkiä, mutta jyrkkyyttä löytyi oikein mukavasti. Naganon reissun jälkeen kroppa tiesi tehneensä töitä. Naganon maisemat olivat ihan mielettömiä, vaikka lunta ei ihan hirmuisesti näin alkutalvesta vielä ollutkaan. Vuoret oli tosi kauniita!!



Naganon reissun jälkeen uutta vuotta Japaniin kanssani viettämään tuli ystäväni Suomesta. Viikon ajan reissasimme Kioto-Osaka-Tokio akselilla. Viikko meni nopeasti, mutta paljon ehdimme näkemään. Niin paljon jopa, että kroppa hieman väsähti ja heti pääsi flunssa iskemään. Ihmeen hyvin olen terveenä tähän asti säilynytkin kaikkien muiden sairastaessa. Kuumetta ei onneksi ole ollut, mutta tämmöinen ärsyttävä perusräkätauti ei kuitenkaan kivalta tunnu. Varsinkaan kun koko ajan saa vastailla japanilaisten huolestuneisiin kyseilyihin, että oletko kunnossa. Joka tapauksessa nyt on hyvin viikonloppu aikaa lepäillä (tänään mm. 3 tunnin päiväunoset) ja sitten maanantaina olisi aika suunnata taas Kansain kentälle hakemaan velipoikaa Japania ihmettelemään. Siinä meneekin hyvin tulevat kolme viikkoa, sitten on aika siivota ja pakata ja muuttaa seminaaritaloihin eli opiskelija-asuntoihin. Vielä toistaiseksi kuitenkin nautin täysillä lomasta! Kyllä loma on hieno asia :)

Extension of stay

Minulla on ilo ilmoittaa, että minut on hyväksytty Kansai Gaidain vaihto-oppilaaksi myös kevätlukukaudelle 2011. Vielä siis yli puolet Japanissa oleskelua jäljellä :)

Joululoma!

Vihdoin ja viimein on aikaa nukkua aamuisin pitkään, rentoutua ja tehdä mitä huvittaa. Ja samalla päivitellä hieman perusteellisemmin blogia. Miun joululoma nimittäin alkoi tämän viikon torstaina ja tästä reilut kuusi viikkoa saan nauttia ilman opiskelua. Lomassa kuitenkin täällä on hyvät ja huonot puolensa. Ihanan vapauden lisäksi se nimittäin tarkoittaa sitä, että osa kavereista lähtee pois. Olen kuitenkin ollut onnekas, sillä suurin osa kavereista jää kevätlukukaudeksi. Silti hyvästien sanominen edes niille muutamille ei ole kivaa...

Mutta nyt kuitenkin katsaus menneeseen. Mitä kaikkea olenkaan täällä kiireen keskellä ehtinyt tekemään...

Viikko INFES:n jälkeen pääsin vihdoin ja viimein vierailemaan kauniilla Fushimi-inarin temppelillä Kiotossa. Se tarkoitti samalla kiipeämistä, sillä temppeli on vuoren päällä. Kyseessä kuitenkin on ehdoton lempikohteeni tällä hetkellä!




Kyseinen viikko oli muutenkin kunnon sporttiviikko. Seuraavana päivänä menin nimittäin vaeltamaan kavereiden kanssa. Silloin ruska oli vasta aluillaan, mutta Japanin luonto oli todella kaunis. Pitäisi kyllä ehdottomasti käyttää enemmän aikaa vaeltamiseen täällä. Kevätlukukaudella sitten!! Vaeltamisessa on kuitenkin huomioitava pikkuinen sivuseikka... Täkäläiset vuoret ei aina ole ihan helpoimmasta päästä. Sitä jotenkin aina päätyy ajattelemaan, et ei tuon vuoren huipulle pääseminen nyt niin työlästä voi olla... Silti sitä aina puuskuttaa ihan naattina kun huipulle lopulta pääsee.



Samaisella viikolla ehdin vielä osallisia isäntäperheen "asuinalueyhdistyksen" retkelle meren tuntumaan. Seuraretket eivät ikinä ole ollut oikein miun juttu ja japanilainen seuraretki ei ollut poikkeus. Silti olen tyytyväinen, että menin, koska pääsin sellaisiin paikkoihin, joissa ei muuten olisi varmasti tullut käytyä.




Samoihin aikoihin löysin itselleni uuden harrastuksen. Kuusi kertaa ehdin nauttia ikebanan ihmeistä ennen kuin kyseinen yliopiston klubi meni pitkälle joulu- ja kevättauolle. Ihastuin kukkien asetteluun ihan täysin! Se oli ihanan rentouttavaa ja yllättävän haastavaa puuhaa! Harmi vaan, etten nyt ehdi harjoitella enempää! Klubi nimittäin palaa tauolta vasta toukokuussa. Miun isäntäperhe oli kuitenkin ihan innoissaan uudesta harrastuksestani ja hankki miulle ikebanavaaseja kaksi kappaletta, joten voin sitten Suomessa ainakin testailla luovuuttani :)



Tästä sitä aina aloitetaan!



Sitten opettaja antaa ohjeet (japaniksi tietenkin!)



Ja lopulta on aika testata kuinka hyvin ne ohjeet menikään perille...







Viimeinen koitos on sitten aina kehitellä kukkasista jotain fiksun näköistä kotona isäntäperheen iloksi. Kuvassa oleva astia on muuten toinen isäntäperheeltä saamista lahjavaaseista. En edes totta puhuakseni halua tietää kuinka kallis se on ollut...

Puuh, mitäs muuta... Sitten pariin otteeseen kävin tosiaan sitä ruskaa ihmettelemässä, mutta todisteet siitä ehdin jo aiemmin päivittää. Upein ruska valitettavasti kesti vain pari viikkoa ja nyt täällä on taas ihan tavallista. "Talvea" kohti täälläkin nimittin mennään. Tällä viikolla oli alimmillaan enää 3 astetta!! :) Mikä tarkoitti sitä, että uusin alimman lämpötilan ennätys aamulla huoneessani on 8 astetta!!! Oli nimittäin hieman kylmä!!!

Sitten olen ehtinyt käydä ihmettemässä japanilaista lempiartistiani HYDE:a hänen toisen yhtyeensä VAMPS:n konsertissa. Oli muuten konsertti Japanissa myös aikamoinen kokemus! Siellä sai hyppiä ja heilua ihan urakalla!! Hyppiä ja heilua täällä saa myös karaokessa. Vietimme nimittäin kaverin synttäreitä mm. karaokea laulellen ja sen lisäksi on tullut pariin otteeseen muutenkin käytyä... En tiedä pitäisikö tässä alkaa huolesta, mutta olen alkanut nauttia karaokesta. Kaverin kanssa nimittäin päädyimme tulokseen "ei se lauluääni vaan asenne". Sen jälkeen on fiilistelty niin Backstreet boyseja kuin Spaissareita ihan urakalla :)

Yksi isoimpia juttuja tässä viime aikoina on kuitenkin ollut isäntäperheeni vuosittainen perinne eli joulukemut. Midori yksin kokkaili ruokaa noin 40 vieraalle (miua ei juuri keittiöön päästetty, muuten kuin pullan teon merkeissä). Sitten porukalla syötiin ja pelailtiin pitkin iltaa. Ilta oli ikimuistoinen ja huippuhauska.







Joulukemujen jälkeen oli sitten aika opiskella ihan hullunlailla. Siinä parin viikon sisään kirjoitin 7 + 11,5 sivun mittaiset raportit ja pänttäsin japanin kokeisiin. Nyt pitää vaan odotella tuloksia ja toivoa, että lupa olla täällä ensilukukausikin tulee! Joulun jälkeen pitäisi tiedon tulla!!

Sitä ennen kuitenkin häippäsen ihmettelään lisää vuoria eli kavereiden kanssa laskettelemaan Naganoon. Ajatella, minä saatan ihan oikeasti nähdä lunta Japanissa!! :) Jouluaattona on lähtö ja hieman ennen uutta vuotta paluu. Sen jälkeen tulee sekä kaveri että veli kylään ja siinähän se loma sitten meneekin...

Tiedoksi muuten kaikille, jotka ovat joulukortteja lähettäneet. Käyn yliopiston postilaatikon katsomassa viimeistä kertaa 23.12. Jos kortti ei ole siihen mennessä tullut perille, niin saan sen sitten joskus tammikuussa kun kansainvälisten opiskelijoiden yksikkö palaa lomilta. Eli ei hätää. Mahdolliset kortit kyllä säilyvät tallessa ja saan lueskella niitä sitten myöhemmin!

Nyt oikein hyvät joulut sinne kotisuomeen! Nauttikaa pakkasista ja joulun tunnelmasta (sitä täällä nimittäin ei ole!) :)

Japanin ruska

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, joten laitan vain paljon kuvia yhdestä uskomattomimmista näyistä, joita olen elämäni aikana nähnyt. Kaikki puhuu aina Japanista ja kirsikankukista (miäkin ennen), mutta Japani ja ruska se vasta yhdistelmä onkin. Nyt lehdet alkavat putoilla pois, mutta vielä viikko sitten täällä oli käsittämättömän kaunista.

Tästä eteenpäin miulla on muuten kamala kiire: pari raporttia + tän semesterin loppukokeet parin viikon päästä(mitä sille kaikelle ajalle oikein tapahtui?!?!?!) Nyt on pakko opiskella... Voi olla etten reiluun pariin viikkoon paljon kuulumisia ehdi päivitellä.

School festivals

Tässä pari kolme viikkoa sitten pääsin ihmettelemään sellaista hyvin japanilaista perinnettä kuin koulufestivaali. Koulufestivaalit ovat osa opiskelijoiden lukuvuosia lukion ja yliopiston ajan. Jo ennen Japaniin tuloa olin lupautunut osallistumaan tämän vuoden International Festivalin järjestämiseen, joka oli osa isompaa Kansai Gaidai-yliopiston festivaalia.

Mitään moisesta perinteestä en tiennyt enkä ymmärtänyt, mutta rohkeasti vaan kuukausi ennen tapahtumaa aloimme työstämään ideoita. Suomalaisena miut laitettiin World Booth-osion Suomi pisteeseen, jonka ideoimme ja rakensimme kokonaan neljän hengen porukan voimin. Siihen kuuluivat suomalaisista miä ja ystäväni Laura sekä kaksi japanilaista; Kanako ja ystäväni Naomi. Kuukauden ajan INFES vei ison osan elämästäni palavereineen ja posterintekotalkoineen. Yliopistohan ei siis tapahtumaan järjestämiseen millään tavoin puuttunut vaan opiskelijat järjestivät tapahtuman ihan keskenään. Mutta kaikki vaivannäkö oli kyllä sen arvoista. Meidän Suomi pisteestä tuli ihan älyttömän hieno ja suosittu (sillä, että jaomme meidän sanapelin pelanneille Geisha-suklaata saattoi ehkä olla hieman myötävaikutusta).





Festivaali kesti japanilaisten opiskelijoiden osalta 3 päivää ja vaihtarien INFES osion osalta 2 päivää. Ehdin vain hieman tutustua muihin osioihin, mutta tarjolla oli valtava määrä erilaista ruokaa, koulun bändejä, eri kouluklubien esittelyitä ja tanssiesityksiä. Kaikki olivat todella yrittäneet parhaansa ja kolmen päivän ajan kampus oli kuin eri maailmasta. Vaihtarit ja paikalliset opiskelijat olivat tapahtuman osalta kuitenkin täysin eri asemassa: japanilaisilla opiskelijoilla ei ollut oppitunteja, mutta vaihtareilla oli :(





Koulufestivaali oli ehdottomasti yksi syksyn hienoimpia kokemuksia! Olen todella tyytyväinen, että osallistuin järjestämiseen, vaikka sen takia joudunkin nyt raatamaan kurssien eteen hieman enemmän. Muutama raportti nimittäin odottaa vielä kirjoittajaa...

Mutta koulufestivaaleista vielä. Ehdin Kansai Gaidain festivaalin jälkeen ajatella sen olleen opiskelijoiden järjestämäksi tapahtumaksi iso. Eikä mitä, viime viikonloppuna kävin piipahtamassa Kyoton yliopiston vastaavassa tapahtumassa ja SE OLI VALTAVA!! Koko Kyoton yliopisto on VALTAVA!!! Pelkästään kampusalueiden läpi kulkemiseen meni pieni ikuisuus!! Toisaalta Kyoton yliopisto on yksi Japanin kuuluisista yliopistoista, kun Kansai Gaidai on ehkä jossain keskikastissa (yliopistojen laittaminen paremmuusjärjestykseen on muuten Japanissa tosi tärkeää!). Silti tykkään Kansai Gaidaista ja omasta Nakamiyakampuksesta tosi paljon. En edes haluaisi mihinkään muualle :)

Suomen lumen ja pakkasen keskelle muuten terveisiä: Hirakastassa lämpötila on 10-20 asteen välillä ja ruska kauneimillaan. Ruskakuvia tulossa ihailtavaksi kun vain kerkiän. Nyt raporttien pariin, että huomenna voi viettää kansallista vapaapäivää ruskasta nauttien :)

Japanilaisia erikoisuuksia

Elämä toisella puolella maapalloa on ollut mielenkiintoista. Arki on arkea täälläkin, mutta moniin mielenkiintoisiin asioihin on saanut tottua ja erikoisuuksiin on tullut törmättyä.

Jos joku ei tiennyt, niin Japanissahan on vääränpuoleinen liikenne. Siihen sinänsä tottui nopeasti, mutta japanilainen liikennekulttuuri aiheuttaa yhä edelleen ylimääräisiä sydämentykytyksiä. Tiet on täällä aivan naurettavan kapeita, käsitettä pyörätie ei juuri tunneta ja kapeat jalkakäytävät on miinoitettu täyteen erimuotoisia, -värisiä ja -kokoisia esteitä. Ne kai yrittävät edistää liikenneturvallisuutta, mutta epäonnistuvat siinä täydellisesti (nimimerkillä ko. esteeseen melkein viikottain törmännyt!!) Alla todiste nro. 1.



Lisäksi autoissa vain kuljettajan (tai vaihtoehtoisesti etupenkkiläisten, en ole ihan varma) tarvitsee käyttää turvavyötä. Takapenkillä ei tarvitse!! SIIS MITÄ?!?!?!? En ikinä, koskaan, milloinkaan halua ajaa autolla täällä!!!

Asiasta kukkaruukkuun eli liikenteestä ruokaan. Japanilaisethan tunnetusti rakastavat ruokaa ja erityisesti mereneläviä. Merilevä on täällä suosittua (ja ihan oikeasti todella maukasta), mutta sitä syödessä on syytä olla varovainen. Merilevällä on taipumusta jäädä huomaamatta kiinni hampaisiin ja vihertävät merilevähampaathan ne vasta hymyillessä kauniilta näyttävät. Eli täällä on aina aika-ajoin syytä kysyä: anteeksi, eihän minulla ole merilevää hampaideni välissä? Merilevän suhteen on muutenkin syytä olla tarkkana (alla todiste 2.)



Tälläpäin maailmaa myös vessat ovat erikoisia. Niihin liittyy monenlaisia mielenkiintoisia nappuloita (en ole uskaltanut edes koskea) ja ne saattavat jopa soittaa musiikkia. Lisäksi vessanpöntöt voivat olla lämmitettyjä. Sitä pitkään mietin ja ihmettelin.... Mutta lämmitetyt vessanpöntön reunukset ovatkin ihan järkevä keksintö!! Täällä taloja ei ole lämmitetty samalla tapaa kuin Suomessa, joten talot tuuppaavat syys-talviaikaan olemaan aamuisin aika vilpoisia. Kiitos lämmitettyjen vessanpyttyjen, aamulla ei kuitenkaan tarvitse istua kylmällä pytyllä!! :) Se olisi kamalaa... (ei todistusaineistoa)

Myös suihkuun liittyy erikoisia nappuloita (en ole myöskään uskaltanut koskea). Lisäksi usein suihkun lattialta löytyy jakkara. Sitäkin alkuun ihmettelin ja pidin turhana, mutta parin kuukauden jälkeen olen alkanut miettiä, miten ihmeessä kukaan viitsii seistä suihkussa ollessaan... (ei todistusaineistoa)

Tässä kaikki tällä erää. Pahoitteluni hieman levottomasta ajatuksenjuoksusta ;) Parin viikon kiire ja stressi on alkanut purkautua ihmeellisinä naurukohtauksina ja erikoisena ajatuksenjuoksuna. Ensi viikolla saa kuitenkin levätä!! Kuulumisiin!! (myös Suomesta päin saa miulle kuulumisia päivitellä, kiitos)